Waldorfinsalaatti
Waldorfinsalaatista saamme kiittää New Yorkilaisessa Waldorf Astoria hotellissa työskennellyttä Oscar Tschirkyä.
Pöydän kattamista, valmistautumista ja kokkailua. Arki-illan päivällinenkin maistuu paremmalle, kun sytyttää kynttilät.
Waldorfinsalaatista saamme kiittää New Yorkilaisessa Waldorf Astoria hotellissa työskennellyttä Oscar Tschirkyä.
Mousse tai möössi, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Savuporomousse on kätevän emännän hätävara. Sen raaka-aineet säilyvät jääkaapissa pitkään ja annos syntyy nopeasti yllätysvieraiden odottaessa.
Voimakkaan makuinen ja rasvainen savumakrilli kevenee kummasti etikkakurkkujen seurassa.
Kaniragu vaatii hieman aikaa, mutta vain vähän vaivaa ja on taatusti kaiken sen väärti.
Burgundinpata on yksi perheemme talvisista lempiruoista. Parasta siinä on myös se, ettei reseptiä tarvitse noudattaa orjallisesti.
Hanhenrintaa, umamista misovoita. Yksinkertaisen nerokas alunperin Kim Mikkolan resepti, joka päätyi pöytäämme ystäväni Mikon kokkaamana.
Made on viileiden vesien kala, jonka sesonki alkaa yleensä vuoden vaihteen jälkeen.
Pyöritä vuohenjuustosta palleroita, kätke sisälle pistaasipähkinöitä ja friteeraa kuumassa öljyssä. Valuta päälle hunajaa ja tarjoa lämpiminä.
Silakka-ceviche sopii varsinkin niille ihmisille, joilla on antipatioita silakoita kohtaan.
Vuodelta 1936 olevassa keittokirjassaan ”herkkusuille ja tavallisille nälkäisille” Eva Mannerheim Sparre ehdottaa laittamaan blinitaikinaan paloviinaa. Miksipä ei?
Etanat sopivat niihin hetkiin, kun ei ole kauhean kova nälkä. Ja tietysti niihin kun ON kauhea nälkä ja pitää saada pääruoan lisäksi myös nopea alkuruoka.
Tämä resepti on mahdollisimman yksinkertainen: paahdettuja raita- ja keltajuuria raikkaalla appelsiinikastikkeella sekä rapeilla kapriksilla ja kurpitsansiemenillä.